Merenkurkku
Moro! Tosiaan tuli tuossa hiihdeltyä merenkurkun poikki Vaasa-Uumaja huudeilta. Tuli taas testattua omaa kuntoa ja päätä kun hiihdeltiin pitkii päivii ja nukuttiin vähän. Hienoja hetkiä auringon laskujen ohella olivat hylkeiden kohtaamiset sekä öiset revontulet. Varsinkin la-su yönä revontulia oli mukava katsella hiihdettäessä. Tosin väsymys sekä rasitus tekivät sen että loppureissu tallentui vain verkkokalvoille. Mielenkiintoisinta antia seikkailun kannalta oli leveän sekä erittäin sulan/sohjoisen laivaväylänylitys. Myöhemmin yöllä avovesirailon yli uiminen pimeässä, jossa vesi virtasi kevyestu ja kuljetti niin uimaria kuin pulkka letkaa hitaasti, mutta varmasti sivulle. Pulkat tulivat mukavasti yli letkan naursta vetäen ja takaisin jäälle kiskomiseen löytyi hyvä kohta. Tämä virta teki uimisesta vähän raskaampaa. Naru jarrutti uintia myös osaltaan. Otsalamppujen valo myös katosi hyvin 50-60m leveän railon tummaan veteen. Toki ohuella notkuvalla jäällä hiihtäminen oli myös m