Alaska - Villi Pohjola

                            
  Kuva - Denali Pass (http://nps.gov)
Tässä kirjoituksessa luodaan lyhyt yleiskatsaus Alaskaan, Denaliin ja suunnittelun perusteisiin.

Alaska - Villi Pohjola

Alaska on Yhdysvaltojen suurin, pohjoisin, itäisin ja läntisin osavaltio, jonka maa aikanaan osti Venäjältä noin 7 miljoonalla dollarilla vuonna 1867. Alaskan pääkaupunki on Juneau ja suurin kaupunki puolestaan Anchorage (n. 300 000 asukasta). Osavaltio sijaitsee pääosin 60 ja 70 leveyspiirin välissä ja sen itäraja Kanadan kanssa on käytännössä viivasuora 141. pituuspiirin mukaisesti ja yli 1000 km pitkä. Alaska on erityisen tunnettu lukuisista kansallispuistoistaan ja ulkoilumahdollisuuksistaan. Pohjois-Amerikan korkein kohta Denali (6190 m), sijaitse Denalin kansallispuistossa. Alaskan ilmastoon vaikuttavat pohjoinen sijainti ja yli 10 000 km pituinen rantaviiva. Valaistusolosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan kuten Suomen Lapissakin. Talvella on pimeää ja kesällä on valoisaa. Meren läheisyys tasoittaa lämpötilaeroja. Kylmintä on tammikuussa (-12,9) ja lämpimintä heinäkuussa (+20). Alaskan merkittävimpiä tulonlähteitä ovat fossiiliset polttoaineet, kalastus, metsäteollisuus ja matkailu.

Denali 6190 m

Denali (Mount McKinley) on Pohjois-Amerikan korkein huippu. Tämä liittää sen Seven Summit -sarjaan ja tekee vuoresta samalla huomattavan suositun kohteen kiipeilijöiden keskuudessa. Vuori on alun perin tunnettu nimellä Denali, mutta kultaryntäyksen aikaan sitä alettiin kutsua Mount McKinleyksi. Vuori nimettiin virallisesti uudelleen Denaliksi vuonna 2015. Ensimmäinen tunnettu valloitusyritys tapahtui vuonna 1903, jolloin James Wickersham yritti kiivetä vuoren huipulle. Yritys kuitenkin epäonnistui. Ensimmäistä kertaa Denalin huippu saavutettiin vuonna 1913 (Hudson Stuck, Harry Karstens, Walter Harper ja Robert Tatum). West Buttres -reitti kiivettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951 (Bradford Washburn), sitä pidetään edelleen helpoimpana ja turvallisimpana reittinä vuoren huipulle. Muita tunnettuja reittejä ovat West Rib, Cassin Ridge ja Muldrow.

Kuva – West Buttres Route (kuva https://nps.gov)
Sääolosuhteet Denalilla vaihtelevat erityisen voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. 5700 metrin korkeudessa on mitattu usein lähes -60 asteen lämpötiloja. Tuuli tekee ilmasta vielä kylmemmän tuntuista. Kaikkien maanosien korkeimmat kohdat ovat yleisesti hyvin suosittuja. Denali ei tee poikkeusta. Vuonna 2005 vuorelle yritti yhden kauden aikana, joka kestää perinteisesti huhtikuun lopusta heinäkuun puoliväliin, 1340 ihmistä, joista 775 saavutti huipun. 

Suomi - Alaska - Suomi

Suomesta pääsee yllättävän kätevästi Alaskaan. Iceland Air lentää Helsingistä Islannin kautta yhdellä pysähdyksellä Anchorageen. Lentoja on useita päivittäin. Perushintaisen lennon, jossa on normaalit matkatavarat (10 kg + 23 kg), mutta ei ruokajuomia maksaa 1000 - 1200 €. Olemme suunnitelleet vuokraavamme teltat ja pulkat kohteesta. Ostamme myös kaiken ruuan paikan päältä, joten oletusarvoisesti normaalit matkatavarat mahdollistavat tarpeellisen tavaran kuljettamisen. Muitakin vaihtoehtoja löytyy runsaasti, mutta tässä tapauksessa yksinkertainen on kaunista. Lennolla on mahdollisuus tehdä stop over Islannissa ilman lisähintaa. Tähän ei kuitenkaan tällä kertaa ole mahdollisuutta.

Anchorage

Alaskan osavaltion suurin kaupunki on yleisin saapumiskohde Denalille suuntaaville retkikunnille. Olemme varanneet kolme päivää hankkiaksemme ruokatarvikkeet ja tehdäksemme mahdolliset täydennykset varusteisiin. Olemme myös suunnitelleet vuokraavamme käyttämämme teltat täältä. Ehkä aikaa jää lyhyelle kaupunkikierrokselle. Talketnaan pääsee Anchoragesta siirtymään kätevästi bussilla.

Talkeetna

Talkeetnaan olemme varanneet kaksi päivää, joiden aikana teemme viimeiset pakkaukset, täydennykset ja käymme kuuntelemassa puistovahtien briefit. Samassa yhteydessä viemme ylimääräiset tavarat talteen lentoyhtiön varastoon. Talkeetna vaikuttaa juuri sellaiselta sympaattiselta pikkukylältä, jossa voisi helposti viihtyä pidempäänkin katsellen horisontissa häämöttävää vuoristoa.

Yleistä

Keskimääräinen retkikunnan koko Denalilla 5 - 6 henkeä. Suurin osa ihmisistä käyttää kaupallisia opaspalveluita. Alueella toimii kuusi virallisesti hyväksyttyä opaspalvelua, joiden kautta palveluita voi hankkia. Onnistumisprosentti huipulle pääsemisen suhteen on noin 50 %. 90 % kiipeilijöistä käyttää West Buttres -reittiä.

Kuva – Pulkkailua ylämäkeen (kuva https://nps.gov)
Denalille kiipeäminen on luvanvaraista. Hakemukset pitää toimittaa National Park Servicelle vähintään 60 päivää ennen suunniteltua ajankohtaa. Hakemusten käsittelyyn kuluu keskimäärin 30 päivää. Puistomaksu kiipeileville retkikunnilla on vuonna 2018 370 $ / henkilö. Lupahakemuksen voi täyttää netissä NPS:n sivuilla. Lupamaksu maksetaan samassa yhteydessä. Ennen kuin hakemuksen voi jättää, joutuu lukemaan perustietoa Denalille kiipeämisestä. Tekstin sekaan on piilotettu numerokoodi, joka tulee lisätä hakemukseen ennen sen jättämistä. Odottelemme parhaillaan oman hakemuksemme käsittelyä. (Ja juuri saamamme tiedon mukaan lupahakemuksemme on positiivisesti käsitelty.) Periaatteessa on mahdollista, että hakemus hylättäisiin, sillä vuotuista kiipeilijöiden määrää alueella säännöstellään Park Servicen toimesta. Soolokiipeilijät käsitellään erikseen. Ennen puistoon lähtemistä pitää Talkeetnassa käydä puistovahtien pitämässä breifissä Walter Harper Talkeetna Ranger Stationilla. Samasta paikasta saa valmiiksi printattuja merkkilappuja omien kätköjensä merkitsemiseksi.

 Kuva - Kätköjen merkitseminen (kuva http://nps.gov)                         
Siirtyminen lähtötelineisiin

Talkeetnassa on useita lentoyhtiöitä, jotka tarjoavat tilauslentoja Kahiltnan jäätikön kansainväliselle lentokentälle (7 200 ft). Ilmeisesti alueella vallitsee varsin hyvä konsensus hinnoittelun suhteen, sillä lennot jäätikölle ja takaisin maksavat kaikilla palveluntarjoajilla noin 585 $. Lennot voi varata netistä. Itse valitsimme Knuuttilan Juhon suosituksen perusteella Talkeetna Air Taxin. Juholle isot kiitokset briefistä Denaliin liittyen! Juhon resissusta voit lukea lisää täältä http://www.juhoknuuttila.com/alaska-2017-mt-hunter-grison-tedeschi-and-denali/ Varaus sujui kätevästi ja sen yhteydessä piti maksaa 100 $ ennakkomaksu. Jokainen saa ottaa mukaan koneeseen 125 lb tavaraa ja tämän yli menevistä paunoista joutuu maksamaan 1 $ / lbs lisämaksun. Yksittäinen pakkaus saa painaa enintään 80 lbs.Koneessa saa kuljettaa isobutaanikaasua, mutta bensa lunastetaan jäätiköllä etukäteen ostettuja vouchereita vastaan. Lentoyhtiöltä saa vuokrata Paris-pulkkia 10 $ hintaan. Vienti- ja noutopäivät elävät sääolosuhteiden mukaan joustavasti. Sama koskee muuttuneita aikatauluja. Olemme itse varanneet kuukauden aikaikkunan (vienti 25.5. ja nouto 22.6.), mutta mikäli kaikki menee täydellisesti voimme saavuttaa huipun jo 6.6.

Puistopalvelut    

Puistomaksun hintaan kuuluu mahdollisuus hyödyntää alueella olevia leiripaikkoja, tarvittaessa puistovahtien ja pelastuspalvelua. Headwallin kiinteät köydet asennetaan ja ylläpidetään puistovahtien toimesta. Muutamissa muissakin kohdissa on valmiita ankkureita ja varmistuspaikkoja. Puistovahdit ovat paikalla käytännössä koko kiipeilysesongin. Heiltä on mahdollisuus saada säätietoja. Reitin kunnosta parhaat tiedot saa yleensä kyselemällä muilta retkikunnilta. Kaikki oma jäte pitää kerätä ja todennäköisesti myös pääsääntöisesti kuljettaa pois alueelta. Tähän tarkoitukseen käytetään erikseen jaettavia pönttöjä. Aikaisemmin osassa leirejä on ollut ”kiinteät” käymälät ja paikoin jätöksensä on voinut tyhjentää osoitettuihin railoihin. Käytäntö saattaa kuitenkin muuttua ja omat jätöksensä on tuotava alas mukanaan.

Lisätietoja: 

National Park Service https://www.nps.gov/dena/index.htm

Talkeetna Air Taxi http://www.talkeetnaair.com



Seuraavassa osassa pureudumme West Buttress -reittiin ja omaan suunnitelmaamme.

     


  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lähtötunnelmissa

Suomessa