Alaska - Villi Pohjola
Kuva - Denali Pass (http://nps.gov) |
Tässä kirjoituksessa luodaan lyhyt yleiskatsaus Alaskaan, Denaliin ja suunnittelun perusteisiin.
Alaska - Villi Pohjola
Alaska on Yhdysvaltojen
suurin, pohjoisin, itäisin ja läntisin osavaltio, jonka maa aikanaan osti Venäjältä noin 7 miljoonalla dollarilla vuonna 1867. Alaskan pääkaupunki on
Juneau ja suurin kaupunki puolestaan Anchorage (n. 300 000 asukasta). Osavaltio
sijaitsee pääosin 60 ja 70 leveyspiirin välissä ja sen itäraja Kanadan kanssa
on käytännössä viivasuora 141. pituuspiirin mukaisesti ja yli 1000 km pitkä.
Alaska on erityisen tunnettu lukuisista kansallispuistoistaan ja
ulkoilumahdollisuuksistaan. Pohjois-Amerikan korkein kohta Denali (6190 m),
sijaitse Denalin kansallispuistossa. Alaskan ilmastoon vaikuttavat pohjoinen
sijainti ja yli 10 000 km pituinen rantaviiva. Valaistusolosuhteet
vaihtelevat vuodenaikojen mukaan kuten Suomen Lapissakin. Talvella on pimeää ja
kesällä on valoisaa. Meren läheisyys tasoittaa lämpötilaeroja. Kylmintä on
tammikuussa (-12,9) ja lämpimintä heinäkuussa (+20). Alaskan merkittävimpiä
tulonlähteitä ovat fossiiliset polttoaineet, kalastus, metsäteollisuus ja
matkailu.
Denali 6190 m
Denali (Mount
McKinley) on Pohjois-Amerikan korkein huippu. Tämä liittää sen Seven Summit
-sarjaan ja tekee vuoresta samalla huomattavan suositun kohteen kiipeilijöiden
keskuudessa. Vuori on alun perin tunnettu nimellä Denali, mutta kultaryntäyksen
aikaan sitä alettiin kutsua Mount McKinleyksi. Vuori nimettiin virallisesti uudelleen
Denaliksi vuonna 2015. Ensimmäinen tunnettu valloitusyritys tapahtui vuonna
1903, jolloin James Wickersham yritti kiivetä vuoren huipulle. Yritys kuitenkin
epäonnistui. Ensimmäistä kertaa Denalin huippu saavutettiin vuonna 1913 (Hudson
Stuck, Harry Karstens, Walter Harper ja Robert Tatum). West Buttres -reitti
kiivettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951 (Bradford Washburn), sitä pidetään
edelleen helpoimpana ja turvallisimpana reittinä vuoren huipulle. Muita
tunnettuja reittejä ovat West Rib, Cassin Ridge ja Muldrow.
Kuva – West Buttres Route (kuva https://nps.gov) |
Sääolosuhteet
Denalilla vaihtelevat erityisen voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. 5700 metrin
korkeudessa on mitattu usein lähes -60 asteen lämpötiloja. Tuuli tekee ilmasta
vielä kylmemmän tuntuista. Kaikkien maanosien korkeimmat kohdat ovat yleisesti
hyvin suosittuja. Denali ei tee poikkeusta. Vuonna 2005 vuorelle yritti yhden
kauden aikana, joka kestää perinteisesti huhtikuun lopusta heinäkuun
puoliväliin, 1340 ihmistä, joista 775 saavutti huipun.
Suomi - Alaska - Suomi
Suomesta pääsee
yllättävän kätevästi Alaskaan. Iceland Air lentää Helsingistä Islannin kautta
yhdellä pysähdyksellä Anchorageen. Lentoja on useita päivittäin. Perushintaisen
lennon, jossa on normaalit matkatavarat (10 kg + 23 kg), mutta ei ruokajuomia maksaa
1000 - 1200 €. Olemme suunnitelleet vuokraavamme teltat ja pulkat kohteesta.
Ostamme myös kaiken ruuan paikan päältä, joten oletusarvoisesti normaalit
matkatavarat mahdollistavat tarpeellisen tavaran kuljettamisen. Muitakin
vaihtoehtoja löytyy runsaasti, mutta tässä tapauksessa yksinkertainen on
kaunista. Lennolla on mahdollisuus tehdä stop over Islannissa ilman lisähintaa.
Tähän ei kuitenkaan tällä kertaa ole mahdollisuutta.
Anchorage
Alaskan osavaltion suurin kaupunki on yleisin saapumiskohde Denalille suuntaaville retkikunnille. Olemme varanneet kolme päivää hankkiaksemme ruokatarvikkeet ja tehdäksemme mahdolliset täydennykset varusteisiin. Olemme myös suunnitelleet vuokraavamme käyttämämme teltat täältä. Ehkä aikaa jää lyhyelle kaupunkikierrokselle. Talketnaan pääsee Anchoragesta siirtymään kätevästi bussilla.
Talkeetna
Yleistä
Keskimääräinen
retkikunnan koko Denalilla 5 - 6 henkeä. Suurin osa ihmisistä käyttää
kaupallisia opaspalveluita. Alueella toimii kuusi virallisesti hyväksyttyä
opaspalvelua, joiden kautta palveluita voi hankkia. Onnistumisprosentti
huipulle pääsemisen suhteen on noin 50 %. 90 % kiipeilijöistä käyttää West Buttres
-reittiä.
Kuva – Pulkkailua ylämäkeen (kuva https://nps.gov) |
Denalille
kiipeäminen on luvanvaraista. Hakemukset pitää toimittaa National Park
Servicelle vähintään 60 päivää ennen suunniteltua ajankohtaa. Hakemusten
käsittelyyn kuluu keskimäärin 30 päivää. Puistomaksu kiipeileville
retkikunnilla on vuonna 2018 370 $ / henkilö. Lupahakemuksen voi täyttää
netissä NPS:n sivuilla. Lupamaksu maksetaan samassa yhteydessä. Ennen kuin
hakemuksen voi jättää, joutuu lukemaan perustietoa Denalille kiipeämisestä.
Tekstin sekaan on piilotettu numerokoodi, joka tulee lisätä hakemukseen ennen
sen jättämistä. Odottelemme parhaillaan oman hakemuksemme käsittelyä. (Ja juuri saamamme tiedon mukaan lupahakemuksemme on positiivisesti käsitelty.) Periaatteessa on mahdollista, että hakemus hylättäisiin, sillä vuotuista
kiipeilijöiden määrää alueella säännöstellään Park Servicen toimesta.
Soolokiipeilijät käsitellään erikseen. Ennen puistoon lähtemistä pitää
Talkeetnassa käydä puistovahtien pitämässä breifissä Walter Harper Talkeetna
Ranger Stationilla. Samasta paikasta saa valmiiksi printattuja merkkilappuja
omien kätköjensä merkitsemiseksi.
Kuva - Kätköjen merkitseminen (kuva http://nps.gov) |
Siirtyminen lähtötelineisiin
Talkeetnassa on
useita lentoyhtiöitä, jotka tarjoavat tilauslentoja Kahiltnan jäätikön
kansainväliselle lentokentälle (7 200 ft). Ilmeisesti alueella vallitsee
varsin hyvä konsensus hinnoittelun suhteen, sillä lennot jäätikölle ja takaisin
maksavat kaikilla palveluntarjoajilla noin 585 $. Lennot voi varata netistä.
Itse valitsimme Knuuttilan Juhon suosituksen perusteella Talkeetna Air Taxin. Juholle isot kiitokset briefistä Denaliin liittyen! Juhon resissusta voit lukea lisää täältä http://www.juhoknuuttila.com/alaska-2017-mt-hunter-grison-tedeschi-and-denali/ Varaus sujui kätevästi ja sen yhteydessä piti maksaa 100 $ ennakkomaksu.
Jokainen saa ottaa mukaan koneeseen 125 lb tavaraa ja tämän yli menevistä
paunoista joutuu maksamaan 1 $ / lbs lisämaksun. Yksittäinen pakkaus saa painaa
enintään 80 lbs.Koneessa saa kuljettaa isobutaanikaasua, mutta bensa
lunastetaan jäätiköllä etukäteen ostettuja vouchereita vastaan. Lentoyhtiöltä
saa vuokrata Paris-pulkkia 10 $ hintaan. Vienti- ja noutopäivät elävät
sääolosuhteiden mukaan joustavasti. Sama koskee muuttuneita aikatauluja. Olemme
itse varanneet kuukauden aikaikkunan (vienti 25.5. ja nouto 22.6.), mutta
mikäli kaikki menee täydellisesti voimme saavuttaa huipun jo 6.6.
Puistopalvelut
Puistomaksun
hintaan kuuluu mahdollisuus hyödyntää alueella olevia leiripaikkoja,
tarvittaessa puistovahtien ja pelastuspalvelua. Headwallin kiinteät köydet
asennetaan ja ylläpidetään puistovahtien toimesta. Muutamissa muissakin kohdissa
on valmiita ankkureita ja varmistuspaikkoja. Puistovahdit ovat paikalla
käytännössä koko kiipeilysesongin. Heiltä on mahdollisuus saada säätietoja.
Reitin kunnosta parhaat tiedot saa yleensä kyselemällä muilta retkikunnilta.
Kaikki oma jäte pitää kerätä ja todennäköisesti myös pääsääntöisesti kuljettaa
pois alueelta. Tähän tarkoitukseen käytetään erikseen jaettavia pönttöjä.
Aikaisemmin osassa leirejä on ollut ”kiinteät” käymälät ja paikoin jätöksensä on
voinut tyhjentää osoitettuihin railoihin. Käytäntö saattaa kuitenkin muuttua ja
omat jätöksensä on tuotava alas mukanaan.
Lisätietoja:
National Park Service https://www.nps.gov/dena/index.htm
Talkeetna Air Taxi http://www.talkeetnaair.com
Anchorage https://www.anchorage.net
Seuraavassa osassa pureudumme West
Buttress -reittiin ja omaan suunnitelmaamme.
Kommentit
Lähetä kommentti