DENALI ROCK

31.5. klo 19:30 Sijainti N63.07433 W151.14682, korkeus 3400 metriä, lämpötila -5 astetta, kuljettu matka 16 km Uuden kätkön sijainti N63.06791 W151.09694, korkeus 4150 metriä, matka leiristä 2,4 km Tänään retkikunnalla oli logistiikkapäivä. Veimme kätköön kahden viikon ruuat, polttoaineet, vessan, untuvavaatteet, korjaussarjan (ei sisällä tällä kertaa kaljaa) ja yläleirissä käytettävän teltan. Ylöspäin aikaa kului noin neljä tuntia, kätkön tekoon puolisen tuntia ja alaspäin 1,5 tuntia. Sää oli tänään aivan loistava ja maisemat todella huikeita. Mäessä oli tänään paljon väkeä ja huomasimme, että oma tahtimme oli jälleen varsin reipas muihin verrattuna. Windy Corner ei tänään ollut nimensä mukainen. Ei edes pienen pientä tuulenvirettä. Reitti oli hyvässä kunnossa ja olimme liikkeellä jalan jääraudoilla. Sen verran tanakkaa on nousu, että ainakaan ylöspäin ei kannata suksilla yrittää. Palattuamme leiriin huomasimme teltassa lämmön kohonneen +47 asteeseen. Varusteet on nyt huollettu ja ole

30.5. klo 17:00 Sijainti N63.07433 W151.14682, korkeus 3400 metriä, lämpötila -7 astetta, kuljettu matka 16 km Aamuköllöjen aikana päätimme pitää tänään huilipäivän. Ensimmäinen kuljetus ylöspäin lähtee siis huomenna aamupäivästä. Jostain syystä täällä tulee aina helposti kiirehdittyä ylöspäin. Tämä leiri on kuitenkin oivallinen sopeutumiseen ja voimien keräämiseen. Seuraava kun on yli kilometrin korkeammalla. Tänään korkeuden vaikutuksen on jo hyvin huomannut, sillä äkäiset lähdöt pistävät puuskuttamaan. Viime yö oli toistaiseksi kylmin -19 asteellaan. Olemme kuitenkin tottuneet viileyteen, sillä makuupussia ei tarvinnut kuin osittain. Kontrastit ovat isoja, sillä kuumimmillaan teltassa on ollut +30 astetta. Olemme siihen osin itse syyllisiä, sillä lumen sulattelussa pääsee keittimen lämpöä karkaamaan vähän telttaankin. Muutoin olosuhteet ovat olleet pilviset, lumisateiset ja tuuliset. Ei mitään extremeä kuitenkaan. Jutustelimme tänään erään puolalaisen retkikunnan kanssa ja he olivat

29.5. klo 18:10 Sijainti N63.07433 W151.14682, korkeus 3400 metriä, lämpötila -6 astetta, kuljettu matka 16 km Tänään oli kuljetuspäivä. Huolimatta aiemmista suunnitelmista kuskasimme kaikki tavarat kahdella vedolla ja perustimme leirin Moottoripyöräkukkulalle n. 3400 metrin korkeuteen. Sää oli tänään hyvinkin vaihteleva. Ylempänä paistoi aurinko ja alempana oli lähes white out. Saimme hiihellä kaikenlaisissa olosuhteissa. Positiivista säässä oli se, että ei ollut liian kuuma ja vaatetuksella pystyi säätelemään oman lämpötilansa sopivaksi. Siirryttyämme yhden vaunun konfiguraatioon, alkoi monokin kulkea siihen malliin, että edessä oli vain tientukkoja. Vauhti oli tänään siis erinomaisen hyvää. Tulimme tänään molemmat vedot tunnissa (2 x 400 verttiä). Ainoa ongelma oli se, että alkoi skineistä pito loppua jyrkimmissä kohdissa. Joten tänään tuli tehtyä käsipäiväkin ylämäkeen sauvoessa. Kaikki tavarat ja leiri ovat siis Motorcycle Hillin leirissä. Jätimme edelliseen leiriin kätkön paluuta

Tänään oli aivan mielettömän kuuma päivä. Hinasimme pulkkiamme päättymättömään ylämäkeen auringon paahtaessa. Hiki lensi naamasta kuin kastelukannun sadettimesta. Olemme nyt noin kolmessa kilometrissä ja joudumme myöntämään, että enää ei kulje monivaunuinen pulkkajuna seuraavaan leiriin. Pakko siirtyä yhden vaunun konfiguraatioon. Edellinen yö oli toistaiseksi kylmin. Pakkasta oli -16 astetta. Tämä päivä on puolestaan ollut toistaiseksi kuumin. Taivaalle kokoontuneet pilvet tekevät jäätiköstä infrapunasaunan. Todella kuuma. Ei edes pienintä tuulenvirettä. Säätietoja saamme yleisellä tasolla 8 pm laapuhelimen kanavalta 1. Samalla on myös päivän trivia ja voi kertoa terveisiä Kahiltnan leiriin. Muiden tekemisiä voi kuunnella laapuhelimen kanavilta 2 - 7. Olemme edelleen aikataulussa. Kuormien vientijärjestys vain muuttui vähän. Vietämme tässä leirissä vielä toisen yön ja huomenna viemme puolet kamoista Motorcycle Hill -leiriin. Akklimatisoituminen on sujunut hyvin ja happisaturaatiot ova

Uusi yritys edellinen ei lähtenyt eilen. Nyt jo ylempänä. :) Oltiin päätetty nykäistä kaikki kamat yhdellä vedolla kolmeen tonniin. Eihän se niin toimi. No, ollaan kuitenkin tässä 2850 metrissä ja kaikki kamatkin ovat tässä samassa paikassa. Syötiin juuri kanapekonipastaa ketsupilla. Saattaa oikein huomata kuinka kaloriat virtaavat elimistöön. Pakko myöntää, että Ski Hill ei lähtenytkään ihan vasurilla. Pirusti painaa pulkat tommosessakin ylämäessä. Hyvin tiesi topo kertoa, että tähän ne single carryt hyytyy. Maisemat ovat jälleen kertaluokkaa edellisiä upeammat. Jotenkin on sellaista suurten vuorten tuntua. Mittasuhteet hämärtyvät ihan täysin, kun Messilältä näyttävä pikku mäki onkin Ylläs. Pitäähän se vähän kuitenkin maksaa hiellä sitä, että voi juuri nyt köllötellä kylläisenä lämpimässä teltassa ja kuunnella Suvi Teräsniskaa. Huomenna sitten hiihetään sinne kolmeen tonniin ja aloitetaan sieltä kamojen roudaus alle sadan kilon erissä (per henkilö) ylöspäin. Vietämme kolmessa tonnissa

Suunnittelimme alunperin lähtevämme tänään aamulla kahdeksan aikaan kohti ensimmäistä leiriä. Tulimme kuitenkin jossain vaiheessa toisiin ajatuksiin, sillä aurinko täällä on todella julma. Siirsimme siis lähtöämme iltaan. Totesimme eilen, että lumen pinta pakastuu jo kuuden jälkeen ja kahdeksalta on jo oikein mukava hiihtokeli. Mielyttävämpi hiihtää, kun ei tarvitse kylpeä hikivaahdossa eikä polttaa naamaa auringossa. Ensimmäinen yö sujui oikein miellyttävästi. Ulkona oli pakkasta noin -10 ja hyvin mieto tuuli. Valoa riittää läpi yön, joten se ei rajoita liikkumista millään tavalla. Pulkat ovat pakattuina ja aurinkokenno tuottaa komeasti sähköä. Mikäpä täällä on ollessa. Pitää vaan jollain tavalla yrittää pysyä viivalla siitä, mikä päivä ja monesko päivä on menossa. Ei pääse sitten ajanjuoksu yllättämään myöhemmin. Leirielämä alkaa ottaa ensimmäisiä haparoivia askeleita kohti rutiinia. Kaikki on vielä välillä vähän hukassa tai väärässä paikassa, mutta kyllä se siitä lutviutuu. Blogipäi

Olemme saapuneet Kahiltnan jäätikölle. Sää on maailman upein ja tämä paikka on henkeäsalpaava! Vuoret ovat uskomattomia, Hunter ja Denali - miten valtavilta ne näyttävätkään. Tulomatkalla lensimme ylimääräisen kierroksen aivan Hunterin huippuharjannetta hipoen, olipa sekin aivan mieletön kokemus. Saapumisen yhteydessä kävi ilmi, että pulkat ja wandit olivat jääneet kyydistä. Tulivat sitten seuraavalla lennolla. Täällä on melkoinen hulina. Juuri nyt keittelemme vesiä ja teemme pikkuaskareita. Kunhan ilma vähän jäähtyy, pakkaamme perusleiriin menevät pulkat valmiiksi, käymme kätkemässä paluun säävarannot ja muun ylimääräisen. Leirimanagerillemme taidamme viedä vähän keksejä. Se on reteämpää näin ennen lähtöä kuin paluun jälkeen. Sen jälkeen iltaruoka, naama- ja hammaspyykki, joiden jälkeen unille. Suunnittelimme heräävämme aamulla kuudelta ja lähtevämme kahdeksalta liikkeelle kohti ensimmäistä leiriä (Ski Hill). Päivittelemme sieltä sitten seuraavat kuulumiset. Nyt on aika keskittyä vuor

Salaatilla Oli pakko siirtyä salaattiin, koska käytiin Talkeetna Air Taxilla punnittavana ja molemmille lätkäistiin yli-ikäisen painomaksu.  Yli-ikäisen painomaksut Kamat on punnittu, lennolle kirjauduttu ja lento aikataulutettu 1500 paikallista aikaa tänään. Sitten mennään. Keli näyttää hyvältä.  Tavaraa oli lopulta varsin kohtuullinen määrä. Koska maailma on pieni, niin tavatattiin TAT:lla amerikkalainen Viestursin ja Gustafssonin perhetuttujannu, joka oli juuri palannut Hunterilta. Tunsi myös Knuutilan Juhon.  Welcome Vuorella meidät tavoittaa denali18@mbnet.fi -osoitteesta. Sähköposti ei kuitenkaan ole henkilökohtainen, vaan se kulkee tukitiimimme kautta. Retkikunnalla lähtö lähellä.  

Denali pilven takana Siellä Denali häämöttää, huippu tosin on pilvien peitossa. Mutta kylläpä hän näyttää valtavalta! Talkeetna on kuin Suomessa olisi. Raikas ilma, lämpötila, puut, taivas, pilvet, puut, linnunlaulu ja hilaisuus. Tunnelma kuin Northern Exposure -sarjassa. Ihan mahtava paikka! ❤️ Kylänraitilla Kylänraitilla on hiljaista. Täällä on jotenkin hieno tunnelma.  Kioskilla Ei ollut pinaattileipäkioski auki ilta-aikaan.  Nyt on kalsarit Arvatkaapa saapuiko Kossun laukku? Kyllä se saapui. Kolme päivää sitten. Mutta eipä siitä kukaan viitsinyt mitään ilmoittaa. Löytyi juuri siltä palvelutiskiltä, josta sitä jo aiemmin käytiin kysymässä. Siellä se oli ollut ihan oven takana. Mutta ei. Nyt on kuitenkin Kossullakin kalsarit, niin ei tarvitse ihan kommandona lähteä vuorille soittelemaan.  Retkikunnalla kalsarit jalassa.

Näin käy kun päästää Kossun kauppaan Kossu pääsi tässä pari päivää sitten livahtamaan kauppaan. Kummallakin kerralla ostoksia kärrättiin sitten hotellin kärryillä huoneeseen ihmeteltäväksi. Ostokset oli kuulemma tehty tarkan suunnitelman mukaan, eikä mitään ylimääräistä ostettu. Seuraavaksi avaamme hieman retkikunnan ruokahuoltoon liittyviä ratkaisuja ja suunnitelmia. Toit siten ruokaa.. Varaudumme olemaan Denalilla 23 päivää siitä hetkestä, kun pääsemme jäätikölle. Tämä luonnollisesti tarkoittaa noin 2 x 23 x 3900 kcal energiamäärän (179 400 kcal) kuljettamista mukana. Emme tietenkään jaksa vetää ja kantaa kyseistä energiamäärää, ellemme mieti huolellisesti mistä tuo kaikki energia saadaan. Perusperiaatteena on se, että syömme päivittäin kolme ateriaa (aamiainen, lounas ja päivällinen) ja näiden lisäksi mutustelemme erilaisia pikkupurtavia. Snäkkien yhtenä tarkoituksena on piristää mieltä silloin, kun tuntuu hieman vaikealta. Fyysisesti tai henkisesti. Ruokavaliossamm

Islanninilman soittolistaa Tänään on kuunneltu paljon ja hyvinkin paljon puhelinmusiikkia. Islanninilman (nimi muutettu) puhelinpalvelu ja kaikki muutkin palvelut ovat pysyvästi ruuhkautuneet. Syynä on Kossun kadonnut laukku. Tilanne on Islanninilmalle siinä määrin kiusallinen ja ongelmallinen, että mihinkään yhteydenottoihin ei ole ehditty vastaamaan kuluneen neljän päivän aikana. Melkoinen hässäkkä kyllä. Tämä kaikki tarkoittanee sitä, että siirtyminen Talkeetnaan tapahtuu joskus tuonnempana. Aamulla suunnitellaan sitten vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen mukaisia toimintavaihtoehtoja. Nyt ei enää jaksa, kun on korva kasvanut luuriin. Viimeisimällä yritteellä Kossu painosti melkein neljä tuntia. Rankingsijoitus nousi kohisten neljänkympin sakista listaykköseksi, mutta sen jälkeen tuli taas raju pudotus. Sijoituksellakaan ei niin väliä, kunhan saisi edes jutella jonkun kanssa. Retkikunnalla korva hellänä.

Kanaa ja pekonia Tänään nukutti vähän paremmin kuin edellisinä aamuina. Tietenkin, koska olimme lupautuneet hotellin keittiöön aamuvuoroon. Työlistalla oli lihatuotteiden paistamista ja kuivaamista. Onneksemme saimme mahdollisuuden suorittaa tämän toimenpiteen kunnollisessa suurtalouskeittiössä. Viimeksihän sama homma hoidettiin argentiinalaisen hotellin katolla retkikeittimellä. Kehitys kehittyy ja kun tehdään, niin tehdään isosti! Jauhelihat kuivaksi Ammattilaisten ottein paistelimme pekonit, kanat ja naudan jauhelihat kypsiksi. Tällä hetkellä ne ovat suurtalouskeittiön lämpöuunissa kuivumassa. Alunperin niitä oli kahdeksan kiloa, mutta tällä hetkellä toivottavasti jo huomattavasti vähemmän. Kossu on paistellut elämänsä aikana monet lihat ja läskit monenlaisissa erilaisissa ympäristöissä. Otteissa oli kokemuksen tuomaa varmuutta. Mestari itse Mutta saapuuko Kossun kadonnut laukku? Pysykää kuulolla, myöhemmin lisää ruokasuunnitelman toimeenpanosta ja kadonnei

Välikuolema kaupassa 11 tunnin aikaerolla tuntuu tällä kertaa olevan poikkeuksellisen voimakkaita vaikutuksia. Ensimmäisenä iltana väsytti ja nukutti ihan valtavasti. Veto oli illasta pois kokonaan. Nukkuminen ei silti onnistunut mitenkään luontevasti. Näin aivan sairaan ihmeellisiä valveunia koko yön, niin ihmeellisiä etten viitsinyt niitä kovin pitkään katsella. Kerrankin pääsee aikaisin aamusta ylös ja liikkeelle. Paitsi eihän kukaan lähde 04 mihinkään. Aamukärvistelyiden jälkeen kävimme siemaisemassa aamupalan ja laittauduimme perehtymiskierrokselle Anchorageen. Tavoitteena oli tehdä ensimmäisiä hankintoja, selvittää valikoimat ja varmistua siitä, että löydämme tarvittaessa toistaiseksi kateissa olevan laukkumme sisältämät varusteet. Tämä ainoastaan siltä varalta, että laukku ei tulisikaan ennen jäätikölle lähtöämme. Testikeittiö Päivän yhtenä tavoitteena oli testata erilaisia pikaruokia, joita voisimme mahdollisesti nautiskella lounaina ja aamiaisina retkellämme. Kävim

Moro! Esimakua ja testiä tulevista kuvista. Kossu -- Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

Elisen päivän raportin mukaan olosuhteet ovat kehittymässä parempaan suuntaan ja reitti alkaa vähitellen kehittyä kuntoonsa. Uutta lunta ei ole tullut pariin päivään ja kiipeilijöiden määrä vuorella on kasvanut jo yli kolmeensataan. Perjantaille on ennustettu lumikuuroja, joten saattaa kuitenkin olla mahdollista, että pääsemme vuorelle vielä tällä viikolla suunnitelmamme mukaisesti. https://www.nps.gov/dena/blogs/field-report-may-21-2018.htm Retkikunnalla silmät ristissä. Siitä myöhemmin lisää. Pysykää kuulolla.

Anchorage lähestyy Tänään matkustettiin Alaskaan. Lennot sujuivat kohtuullisen miellyttävästi ja pääsimme lentoyhtiön ilmoittamassa ajassa Anchorageen. Tällä kertaa vain yksi laukku jäi saapumatta, mutta onhan meillä tässä vielä aikaa odotella, ennen kuin on pakko mennä kauppaan ostamaan korvikkeita. Säätila täällä on miellyttävä. Hyvin vieno tuuli ja Suomen kesä 12 C lämmintä. Silmiä ja aivoja väsyttää kovasti, mutta kohta pääsee huilaamaan. Herätäkseen sitten joskus aamuyöstä. Perinteisesti olen tullut kaikilla Amerikan reissuilla kolmantena päivänä kipeäksi, toivottavasti tällä kertaa ei käy kylmät. Alaskasta uusi osavaltiopiste En ole aikaisemmin käynyt Alaskassa, joten siitä napsahti uusi osavaltiopiste. Mitään erityisempää lausuttavaa ei vielä ole, mutta ehkä huomenna ehdimme muodostaa jo vähän paremman käsityksen ympäristöstä. Tänään kävimme kuitenkin lyhyellä ajelulla ja samalla tarkastamassa paikallisen Walmartin tarjonnan. Totesimme sen varsin hyväksi, joten aina

Kuutiot vai kilot? Viimeiset valmistelut ovat loppusuoralla. Kaikkea pientä säädettävää on jäänyt vielä viime hetkille. Kaiken pitäisi kuitenkin olla kunnossa. Jostain oudosta syystä tavaran määrä tuntuu lähdön lähestyessä vielä kasvavan suunnitellusta. Pitäisikö vielä ottaa sitä ja tätä? Vastaus on tietenkin se, että ei pitäisi, mutta otetaan kuitenkin. Ylimääräisen voi tietenkin jättää lentoyhtiön varastoon, mutta onhan se toki turhaa raahata ylimääräistä mukanaan. Seuraavana hommana taitaakin olla Spotifyn soittolistojen offlinettaminen siten, että on Mattia, Teppoa ja Seppoa tarjolla huonommallakin kelillä. Useasti kotimainen musiikki suomeksi esitettynä herättää kauemmilla mailla positiivisia tuntemuksia. Varmaankin puserossa on aina pientä kotimaan kaipuuta pidemmillä reissuilla. Miniräkki Huomenna siis raahaamme tavarapaljoutemme kohti Alaskaa. Säät ovat olleet lumisateiset ja jännityksellä odotamme jo nyt, koska mahdamme päästä aloittamaan hiihtomarssimme Kahilt

Puolet retkikunnasta on vielä juoksemassa maratonia. Pääsee sitten tuoreilla jaloilla lentokoneeseen. Pakkaus sujuu hyvää vauhtia ja kamaa näyttää tulevan perinteiseen tapaan paljon ja liikaakin. Sääolosuhteet vuorella ovat kehittyneet aavistuksen positiiviseen suuntaan ja rangerit ovat edenneet Basin Camppiin. Kesä on kyllä muutoin raakasti myöhässä. Tänään tulee vielä myöhemmin illalla pidempi päivitys pakkaamistoimenpiteiden etenemisestä. Päivän tiedote: https://www.nps.gov/dena/blogs/field-report-may-18-2018.htm

Moro! Aloitetaan takaiskuista ensin. Eli minun uusi näppäimistöllä varustettu Geminin PDA hajosi kesken puhelun. Eli näillä näkymin joudumme kirtoittelemaan kosketusnäytöllä pakkasessa. Laitoin puhelimen/PDA:n kohti Lontoota pikakirjeenä seurantakoodilla varustettuna. Ehkä ehtii Alaskaan ennen maastoon lähtöä tai sitten ei. Todennäköisesti ei kuitenkaan ehdi. Muuten varusteet alkaa olla kuosissa. Ja omalta osalta pakkaus pitäisi saada valmiiksi perjantai iltaan mennessä. Jolloin vasta Miksu aloittelee pakkaamista. Koska lauantaina on edessä täys maratoni Helsingin kaduilla. Niitä jalkoja on sitten hyvä verrytellä sunnuntaina lentokoneessa kohti Alaskaa. Ja sunnitella mm ruokalistaa paremmaksi. Kävin eilen kolmannen ja vikan kerran tänä vuonna treeline.fi liikkessä hakemassa itselleni ja Miksulle vikoja varusteita. Mutta vielä riittää tuunattavaa sekä viritettävää. Pääsääntöisesti siis kamat on kassassa ja keskellä ruokailu/olohuonetta. Kossu

Täydellinen

Kuva:  NPS Photo - Katherine Belcher Kauden 2018 ensimmäiset retkikunnat ovat olleet liikkeellä ja maaliskuun lopulla. Kauden ensimmäiset huiputukset ovat tapahtuneet huhtikuun 3. päivä ja kyseinen retkikunta on kertonut olosuhteiden olleen perinteisen talviset. Alempana vuorella on talven aikana satanut runsaasti lunta, kun taas ylempänä seinät ovat olleet jäiset ja kova tuuli on ollut yleinen ilmiö. Kuva:  NPS Photo - Katherine Belcher NPS on aloittanut perusleirien rakentamisen huhtikuun lopulla. Tavaroita on kuskattu jäätikölle kolmen Chinookin voimin (US Army, 1st Batallion of the 52nd Aviation Regiment) ja leirien rakentaminen on edelleen meneillään. Toimenpiteitä on viivästyttänyt kovahkolla voimalla puhalteleva tuuli. Vaikuttaa lupaavalta, kun sääennusteita luvataan heti kun sää sen mahdollistaa.. Tällä hetkellä alueella on hyvin lumista ja pilvistä. Lumivyöryvaara on suuri ja aikakin yksi laskija oli loukkaantunut lumivyöryssä pari päivää sitten. Kauden tilas

Ostoksilla Kangasalla Olemme päivittäneet osan varusteistamme Denalia varten. Suurin osa kaikesta tarvittavasta löytyi varastosta valmiiksi, mutta toki näissä yhteyksissä pitää aina jotain pieniä hankintoja tehdä. Osa varusteista on vain aikansa eläneitä ja monta reissua nähneitä. Meidän molempien aikataulut ovat olleet kovin kiireisiä ja elämäntyyli jokseenkin liikkuvainen, joten toisinaan elämänhallinta tuntuu hyvinkin haastavalta. Vähitellen ja pala palalta suunnitelmat ovat tarkentuneet ja tehtävälista lyhentynyt. Viime viikolla kävimme tekemässä varustetäydennyksiä Treelinen upeassa myymälässä Marjamäen Pajutilalla Kangasalla. Treeline Outdoors Täydennyksiä ja hieman varusteista Kävimme päivittämässä varusteitamme viime viikon lopulla. Mukaan lähtevä kokonaisuus alkaa olla pääosin kasassa. Pienen määrän tavaraa tilasimme suoraan Anchorageen, mutta suurin osa lähtee mukaan kotimaasta. Tällä kertaa hankinnat kohdistuivat lähinnä vaatetukseen, liikkumiseen ja tav