Huilipäivä, joko taas?

1.6. klo 19:00

Sijainti N63.07433 W151.14682, korkeus 3400 metriä, lämpötila -5 astetta, kuljettu matka 16 km

Kesäkuu on alkanut Denalilla. Eilen oli uskomattoman upea ilta ja tänään on ollut uskomattoman upea aamu. Syvän sininen taivas ja täysin tyyntä. Yöllä oli taas -18 astetta. Hyvä niin, pysyvät rinteet kovina ja ylämäkeen käynti helpompana.

Täällä on 24 tuntia niin valoisaa, ettei lisävaloa tarvitse edes teltassa mihinkään. Silmälaput jäivät kotiin, mutta onneksi molemmilla on kätevästi silmille vedettävät pipot. Toistaiseksi on muutenkin nukuttanut hyvin. Varmaan taas seuraavassa leirissä vähän joudutaan korkeuden kanssa kärvistelemään. Tonni mennään ylöspäin. Vähän kuin Acollakin viimeinen pätkä ennen perusleiriä. Ehkä täällä pohjoisemmassa hapen osapaine on kuitenkin vähän pienempi suhteessa korkeuteen. Joten olemme päättäneet sopeutua hyvin täällä alempana ja välttää kieli vyön alla puskemista ennen huippuyritystä. Tällä hetkellä leposykkeet ovat 80 tietämillä ja happisaturaatiot 92 - 95 (SPO2). Palautuminen tuntuu tapahtuvan kohtuullisen nopeasti.

Denali on melkoisen suosittu vuori ja täällä näkee jatkuvasti porukkaa. Tiimit kulkevat jatkuvasti ylös ja alas kuskatessaan kamojaan ja siirtyessään leireistä toisiin. Tässä Motorcycle Hillissä on varmaan yli 100 ihmistä. Hyvin löytyy kuitenkin tilaa ja telttapaikkoja. Huiputuksia on varmasti tullut reilusti ja olemme tavanneet useamman ryhmän, jotka ovat jo tähän mennessä huipun kautta kiertäneet. Koska koko ajan on valoisaa, niin liikkua voi oikeastaan ihan juuri silloin kuin haluaa. Toki yöllä on kylmempää, mutta näillä korkeuksilla ei vielä liian. Aurinko lämmittää aamulla kahdeksasta eteenpäin ja lopettelee illalla yhdeksän aikaan. Tuo väli on käytännössä plussalla. Yläleirissä ja huipulla pakkanen on edelleen tasaisesti -30 ja -40 asteen välissä. Viikonlopuksi on luvattu edelleen korkeapainetta.

Ruokaa on tosiaan enemmän kuin Kossun jääkapissa. Hyvä ollakin, sillä lähikauppaan on jonkun verran matkaa. Toki alas meneviltä ryhmiltä voi säkällä saada ostettua ruokaa ja bensaa. Ruokahalu on toistaiseksi ollut hyvä ja olemme syömisessä vain vähän jäljessä suunniteltua määrää. Nestettäkin on tankattu aktiivisesti, sillä sitä täällä kuluu hikoillessa ja puuskuttaessa. Hyvä nestetasapaino on keskeinen tekijä korkeuteen sopeutumisessa.

Päivärutiinimme eivät ole kelloon sidottuja. Makuupussissa olemme kuitenkin unessa 8 - 9 tuntia. Useimmiten laitamme pillit pussiin 2230 - 2330 ja heräämme 0830 - 0900 aikoihin. Päivällä teltassa pärjää kalsareissa, mutta ulos pitää pukeutua lähinnä auringon takia. Iho palaa varmasti helposti, joten aurinkorasvaa ja sinkkipastaa kuluu. Heräyksen yhteydessä keittelemme yleensä vähän vettä ja nautiskelemme aamupalan. Samalla lämpiää teltta eikä tarvitse lähteä kylmästä liikkeelle. Lounasta syömme tilanteen mukaan. Nestettä tankkailemme päivän mittaan, mutta pyrimme lopettamaan sen hyvissä ajoin ennen unille menoa, ettei tarvitse yöllä koko ajan kuseskella pulloon. Illallinen ajoittuu kahdeksan tietämiin. Samalla kun teemme ruokaa keittelemme vettä ja saamme teltan lämpimäksi iltatoimia varten. Näin ei tarvitse kuluttaa energiaa palelemiseen. Olemme varmaan ainoat, jotka syövät ja asuvat lämpimässä. Kaikki muut tuntuvat keittelevän kaikki vaatteet päällä tiipiistä tai ulkoteltasta tehdyssä keittiössä. Toistaiseksi olemme liikkuneet verkkomerinoissa ja soft shelleissä. Aurinkolippis on ollut yksi parhaista varusteista. Kylmä ei ole ollut kertaakaan.

Toistaiseksi olosuhteet ovat olleet erinomaiset. Päivän lämpö ei vielä rajoita liikkumista täällä ylempänä muutoin kuin hikoilun muodossa. Alusta pysyy jäisenä ja rinteet vakaina. Ellei merkittäviä muutoksia säätilassa tapahdu, niin reitin ja olosuhteiden suhteen ei pitäisi ainakaan pariin viikkoon tulla ongelmia. Hyvin harvat retkikunnat lähtevät ennen yhdeksää liikkeelle. Reissun paluumarssin suhteen pitää kuitenkin muistaa, että viimeiset 10 km valtavalla jäätiköllä kuljetaan kesäkuun puolivälin jälkeen, joten lumisiltojen kestävyyteen pitää ihan oikeasti kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä porukkaa liikkuu täällä aika vapautuneesti ilman köysistöäkin. Olipa yksi jannu Kahiltnan leiristä trikoissa ja lenkkareissa 20 km aamulenkilläkin jäätiköllä.

Leireissä olemme yleensä aina löytäneet hyvän telttapaikan. Alustaa on vähän tasoiteltu, absidi kaivettu ja kusipaikkaa vähän tuunattu siten, että se on tuulelta suojassa. Kiinteät jätökset pitää kuskata mukanaan ja sitä varten meille annettiin kaksi muovipönttöä muovipusseineen. Puhdasta lunta on toistaiseksi löytynyt hyvin ja keräämme sitä kasan teltan pikkuabsidiin. Sieltä sitä on sitten kätevä ottaa suoraan keittiöön sulatettavaksi. Keittiö on sijoittu teltan keskelle yhdessä tavaralaatikon kanssa ja näin molemmilla on oma makuusoppi teltan laidoilla. Tavaralaatikossa on kaikkea tarpeellista tavaraa ja koska se kestää istumista ja kuumuutta, niin siihen voi laskea kattilat suoraan keittimeltä ja laatikko toimii samalla ruokapöytänä. Aurinkokennot on viritetty ahkidoiden päälle ja johto pikkuabsidista telttaan sisään, joten virtapankkien, soittimien, puhelimien, satelliittilaitteiden (puhelin, Iridium Go ja GPS) ja kameroiden lataaminen sujuu kätevästi. Liikkuessa elektroniikka laitetaan kylmälaukkuun, jossa on yksi kiehuvalla vedellä täytetty Nalgene. Happisaturaatiot ja sykkeet mitataan pulssioksiometrillä. Lämpömittari näyttää sekä sisä- että ulkolämpötilan. Oikeastaan ainoa puuttuva sensori on tuulimittari. Toki meillä on tuuliviirit sauvoissa, mutta ne ovat olleet tärkättyinä alaspäin lähes koko reissun.

Another rest day. Sun is shining and the sky is blue. Wind is calm. This is very beautiful place. We have been watching the mountainline and landscape over and over again. Our daily routine is quite flexible. Temperature and weather (together with light) makes it possible to move any time during the day. Slopes are stable and snow is hard, so it is easy to climb around the clock. The only annoyance is sweat. It goes to our eyes together with sunscreen. No big problems.

Over 1000 people try to scale Denali every year, so this is very popular mountain. There is no way you can climb or camp without seeing other groups going up and down. There has been multiple summits during this year. It seems that the weather and conditions will stay good for the next two weeks. That gives us good opportunity to get good acclimatization and recovery between the climbing days. We are warming our tent and cooking inside. Other teams cook outside and sleep in a cold tents. We are wondering why.

We have quite a lot of gears with us. Downside is heavier sleds. Sun panels are providing the electricity to our electronics (phones, satellite devices, cameras, loudspeaker and batteries). We will haul the most of our gears up to Basin Camp, but in high camp we will be light and leave all the heavy stuff behind. Current temperature in high mountain are between -30 and -40 celcius.

Henkilökohtaiset puheenvuorot

Kossu

Alkumatkasta kyllä jaloissa painoi maraton reilua viikkoa aikaisemmin. Oli vähän kramppeja jne samoissa lihaksissa kuin 4h hölkällä Helsingin kaduilla. Mutta ne onneksi loppuivat kahiltna pass leirissä ja samalla siirryimme tuplakärräykseen niin vedettävä kuormakin keveni. Ruoka on uponnut kohtuu hyvin toki välillä on tunutunut että sitä vähän liikaakin, mutta eiköhän se pohjaton nälkä vielä sieltä tule. Toivottavasti ei kuitenkaan jatkuvaa nälkää, kun tällä kertaa mennään noin 4000 kcal päivädietillä.

Elektroniikkaa on juu tuvan täydeltä, mutta järkkäri kameran 12Vdc laturi päästi eilen savut ulos. Nyt pitää pärjätä 3 täydellä ja 1 vajaalla akulla loppu reissu.

Muuten varusteet ovat toistaiseksi kestäneet ja toimineet hyvin. Hellelippiksessä saisi niskasuojan lisäksi olla kyllä vielä naamasuoja. Ehkä joutuu sellaisen vielä hankkimaan/tuunauttamaan.

Hiihtäminen ylävuoristokengässä on ollut ok ratkaisu kevyillä suksilla. Ehkä se töissä nilkkapainojen kanssa hiippailu on auttanut tähän. Myöskään eilen kun vedettiin pulkkia jääraudoilla ei jalat tuntuneet raskaalta. Myös palautuminen (sykkeen ja hengityksen tasaantuminen) on taas helppoa. Ekana iltana tässä 3400 m leirissä ruuan jälkeen oli todella hapokasta. Kusella käynti ulkona niin sykkeet 160 ja happisaturaatio alhaalla. Syke ei myöskään meinannut laskea kovinkaan helposti. Toista on nyt. Mennään rauhassa etiäpäin ja lepäillään/sopeudutaan riittävästä. Niin kyllä tää kesäloma tästä etenee pakkasen kiristyessä ylöspäin mennessä.

Miksu

Douppii shittii.

Retkikunta kuuntele Juicea. Expedition listening Juice.

Kiitokset kaikille blogiin kommentoineille ja viestien lähettäjille!