Retkikunnan kaikki tavarat Basin Campissa

3.6. klo 19:00

Sijainti N6306988 W151.07797, korkeus 4330 metriä, lämpötila -7 astetta, kuljettu matka 19 km (ei sisällä tuplakantoja, vain edetty matka lähtöpisteestä), vertikaalimetrit 2300 m (ei sisällä tuplakantoja, vain totaalinousumetrit alimmasta reittipisteestä)

Aamulla nukutti ihan valtavasti. Ehkäpä unen laatu ei ollut maailman paras. Ensimmäinen yö täällä oli selkeästi aikaisempia viileämpi, sillä yöllä lämpötila putosi -26 asteeseen. Päivällä on totutusti tuskaisen kuuma ja teltassa on lähemmäs +40 lämmintä. Olemme joutuneet vähän kärvistelemään uuden korkeuden kanssa, mutta mitään hengästymistä ja kohonnutta lepopulssia kummempaa ei toistaiseksi ole ilmennyt. Happisaturaatiot ovat levossa noin 85 ja syke samoissa numeroissa. Tyypillisesti ensimmäisinä päivinä happisaturaatio laskee ja syke nousee melkoisesti heti kun vähän ährää tai puuhastelee. Korkeuden huomaa myös siitä, että välillä iskee vähän isompi hapentarve. Kaikesta huolimatta kävimme tänään hakemassa loputkin tavarat n. 200 metriä alempana olleesta kätköstä. Kossusta se oli kivaa, helppoa ja luonnollista. Miksusta se oli, etenkin toiseen suuntaan (saatte arvata kumpaan) ihanan kamalaa, hapokasta ja hikistä. Onneksi tänään saa palkinnoksi lettuja ja Dr. Peppertä!

Vuorella on tällä hetkellä kuulemma yli 500 ihmistä ja ruuhka Head Wallilla näyttää olevan melkoinen. Samoin kuin telttojen määrä täällä leirissä. Valitsimme itse vähän rauhallisemman paikan laitakaupungilta, koska massiiviset neliömme eivät mahdu ydinkeskustan kaavaan. Kävimme jututtamassa myös NPS:n porukkaa heidän leirissään. Täällä on sesongin ajan pysyvä miehitys ja lääkäri saatavilla koko ajan. Suurin osa tiimeistä kiipeää täältä yläleiriin (5250 m) ja lähtee sieltä kohti huippua yhden yön jälkeen. Mietimme vielä omaa taktiikkaamme. Kiipeämmekö yhdeksi päiväksi yläleiriin ja torkumme päivän siellä ja tulemme sitten tänne alemmaksi pariksi päiväksi, joiden jälkeen yhdeksi yöksi yläleiriin ja sieltä kohti huippua. Yläleirissä oleilu on kuitenkin melkoista kärvistelyä pienessä teltassa, huonossa hapessa ja -40 asteen pakkasessa. Ensimmäistä kertaa yritämme kuitenkin kiivetä yläleiriin tiistaina tai keskiviikkona, mikäli sää sen mahdollistaa. Näin ollen huipulle olisi mahdollista yrittää tosissaan loppuviikosta.

Toistaiseksi oikeastaan kaikki on sujunut kuten olemme suunnitelleet. Olemme ihan hyvin aikataulussa ja varapäiviä on käytettävissä vaikka kuinka ja paljon. Raskastahan tämä selkeästi on, kun akklimatisoituminen ja kaikkien kamojen kuskaaminen on hoidettava yhtä aikaa. Etäisyydet ovat pitkiä ja turhaa itsensä rasittamista on koitettava koko ajan välttää. Energiaa olemme onnistuneet tankaamaan hyvin ja nestettä pyrimme juomaan neljä litraa päivässä (tai enemmän). Olemmekin pitäytyneet rauhallisemmassa tahdissa, vaikka välillä korpeaa niin pirusti kun joku menee kovempaa ja paljonkin kovempaa. Toivottavasti maltti palkitaan sitten, kun niitä voimia oikeasti tarvitaan huippuyrityksessä. Alarinteiden vauhtileikittelyllä kun ei kuulemma ole yhtään vuorta valloitettu.

Huomenna kelin pitäisi olla hyvä ja olemme suunnitelleet käyvämme kuvaamassa ja katsomassa maisemia "The Edge of the World" -näköalapaikalla.

We hauled rest of our gears from cache 200 meters below to Basin Camp today. Kossu liked that and Miksu found it the most hardest. We feel great because now we are ready to start actual climbing. Couple of rest days before that though. Our tent is located suburb of the camp because of the huge size of our tent. Downtown area is so constructed so tightly that we cant make it there. It is also nice to live in the country side and same time almost in the city. This evening we will have pancakes and Dr. Pepper!

There over 500 people on the mountain and you can see endles lines pushing up Head Wall towards high camp. It seems that there is also optional and more direct route to high camp. We will see if we will use that route. There are no fixed lines and it is less crowded.

We are still following our plans and schedule. Should weather or route conditions turn bad, we are still able to wait a perfect summit window for two weeks if needed. Tomorrow we will check out "The Edge of the World" located at the end of the camp plateau.

Retkikunnalla voimaitopannukakkukestit. Expedition has buttermilk pancake party.

Päivän biisi: Pearl Jam "Sirens"

Päivän kuva: Maisema laitakaupungilla sijaitsevan telttamme ovesta.

Huomenna lisäksi luvassa henkilökohtaiset tilitykset. Pysykää kanavalla!